Eläinystäväni-messut

Voitin Facebookissa kaksi lippuja Eläinystäväni-messuille. JEII! Kiva juttu! 
Käytiin sitten lauantaina piipahtamassa messuilla ja katsottiin, jos poitsuille löytyisi jotain kivaa.

Eläinystäväni-messut on koko perheelle suunnattu lemmikkitapahtuma! Ennen nimi taisi olla lemmikki-messut. Messukeskuksessa oli samaan aikaan myös Lapsimessut, ModelExpo, Kädentaitotapahtuma ja OutletExpo, joten porukkaa riitti. Eläinystäväni-messuosasto oli aika pieni verrattuna esim. Koira-messuihin. Löydettiin kuitenkin kivoja maistiaisia koirille ja osallistuttiin arvontoihin. Kaksi kassillista lähti mukaan kaikkea messukamaa. 

Jimi oli kotona innoissaan, mitä kasseista oikein löytyy. Lähinnä niissä oli maistiaisia koirien herkuista ja kuivaruuista. Saatiin myös joitakin alennuskuponkeja, esim. Royal Caninin-tuotteisiin ja Mushin-tuotteisiin. 

Jimi tykkäsin "isin" ostamista Purinan uutuus Adventuros-herkuista. Makuina otettiin buffalo sekä metsäkauris ja molemmat maistuivat!

Oikein hauska lauantai.

H

Pentupäiväkirja;Tässä tulee Peeta!

"Hei! Tässä minä nyt olen. Olen vajaa 4 viikkoa vanha ja tämä uusi perheeni kävi minua sunnuntaina katsomassa."

"He olivat tietenkin ihan pakahtua minun söpöyteeni ja olisivat halunneet heti ottaa minut mukaansa. Olin kyllä itsekin lähdössä melko innokkaasti pois tästä pentulaatikosta, se on kohta liian pieni minulle ja minun sisaruksilleni. Odotan kuitenkin täällä emoni luona vielä neljä viikkoa, sitten olen niin iso poika, että voin muuttaa uuteen kotiini. Uudessa kodissa minua odottaa isoveli Jimi"

. "Ai niin se mun nimi, se on kuulemma Peeta."

Peeta

Turkinhoito

Shelteillä on pitkä ja tuuhea turkki. Etenkin kaulus on muhkea ja jaloissa kasvaa pitkät karvat. Turkki ei kuitenkaan ole kovin työläs hoitaa. Päällyskarva ei oikeastaan takkuunnu, mutta korvakarvoihin voi välillä tulla takkuja, joten ne kannattaa tarkistaa. Vaikka shelttiä ei tarvitse harjata joka viikko, niin, karvanlähtöaikaan alusvillaa kuitenkin irtoaa tupottain ja silloin ahkera harjaus kannattaa.  Näin ei joka paikka ole sitten ihan karvassa. Sheltti kannattaa pestä vain silloin kun se on likainen, ei liian usein.

Meillä Jimi harjataan ehkä noin kerran kuukaudessa. Välillä kaulus on takkuinen joten, sitä saatan harjata useammin. Jimi ei pidä harjauksesta, joten toisaalta on ihan hyvä, että häntä ei tarvitse joka päivä käsitellä. En ymmärrä mistä sen inhotus harjausta kohtaan johtuu, mutta ehkä se on niin tylsää, eikä jaksaisi seistä paikallaan. Jimi yrittääkin usein luikahtaa karkuun, kun otan harjan esiin, mutta antaa kyllä harjata.

Harjauksessa oikeanlainen harja ratkaisee paljon. Meillä ihan ykkösharja on tällainen (ikivanha) karsta, jolla mielestäni irtoaa parhaiten vanumainen pohjaturkki. Toinen harja, jota käytetään, on FURminator, mutta lähinnä vain silloin kun on pahin karvanlähtö.Sillä irrotetaan koiralta pohjavillaa ja irtokarvaa. FURminatoreita on eri kokoisia ja erikseen vielä pitkälle sekä lyhyelle karvalle. Meidän  kyseinen yksilö on kokoa M, Long hair. Karstasta tykkään myös siksi, koska se silottaa päällysturkinkin. Täytyy kuitenkin olla varovainen, että ei harjaa liian kovaa, sillä tuossa karstassa on melko terävät harjakset. Meidän karsta on kärsinyt  ja oikeastaan aika pieni. Ehkä olisi aika päivittää se uuteen J

Joitakin kohtia pidän Jimin turkissa vähän lyhyempänä. Näin kurakautena leikkaan yleensä jaloista pitkät karvat pois ja samalla lyhennän myös mahakarvoja. Tassujen alta, anturoidan välistä, pidän karvat aina lyhyenä, jolloin niihin ei tartu kesällä kuraa ja hiekkaa eikä talvella lunta. Karvat leikkaan ihan saksilla ja välillä olen trimmerillä leikannut anturoiden välistä. Sakset eivät kuitenkaan ole mitkään Fiskarssit vaan tulivat trimmerin mukana ja ne on tarkoitettu karvan leikkaamiseen. Tavallisten keittiösaksien välistä karva luistaa melko helposti pois ja niillä on vähän hankalampi leikata.

Pesen Jimiä harvoin. Jalkoja välillä huuhdellaan, jos on tosi kurainen ilma, mutta muuten pesen Jimin ehkä kerran vuodessa, ellei hän sitten likaannu jostain syystä.

Vaikka sheltit siis ovat kunnon karvakasoja on turkin hoitaminen melko yksinkertaista. 

                                                                                       H

Pentupäiväkirja; Kirjoja.

Pentu-kirjoja, pennun kasvatus-kirjoja, koulutus-kirjoja, koiranomistajan tietokirjoja, kirjoja, kirjoja, kirjoja.

Siitä onkin 5 vuotta, kun meillä oli pentu. Vaikka koira-arki on ihan luonnollista, on mukava vähän virittää itseään siihen, millaista se arki sitten on, kun pentu tulee taloon. Kävin kirjastossa lainaamassa muutaman pentukirjan ja kaivoin myös omasta kirjahyllystä koirakirjat esiin. Nyt olen niitä lueskellut ja palauttanut mieleeni tärkeitä asioita  pentuvaiheesta. Välillä kirjoja lukiessa ihan naurattaa, kun mustelee sitä aikaan, kun Jimi oli pieni.

Pidin erityisesti näistä kolmesta kirjasta. Ne sisälsivät paljon käytännön ohjeita varhaiseen koulutukseen ja kirjoissa oli otettu monia asioita huomioon, joita kannattaa miettiä ja suunnitella, kun on ottamassa pentua. Paljon hyvää tietoja ja vinkkejä pennun kasvatukseen. Kannattaa perehtyä.

Pentutilanteeseen kuuluu nyt sellaista, että meillä on alustavavaraus soopeli pojasta. Menemme sunnuntaina häntä katsomaan ja sitten varmistuu, muuttaako hän 5 viikon päästä meille. Meidän ensimmäiselle kasvattajalle ei valitettavasti syntynyt kuin tyttöjä, joten tämä on nyt toinen kasvattaja, joiden pentuja menemme katsomaan.

H

Hajutunnistus

Jimi on kova poika käyttämään nenäänsä. Hän haistelee ulkona ja tykkää kotona etsiä piilotettuja leluja. Alkuvuodesta päätettiin käydä parin kerran kurssilla, jonka aiheena oli hajutunnistus. Se oli mukavaa ja saatiin paljon vinkkejä ja oppeja siitä, kuinka nenä pistetään töihin.

Koirakoulussa opeteltiin vain yksi haju; tee. Hajuntunnistuksessa taitavalle koiralle voi opettaa vaikka kuinka monta hajua, kunhan vain muistaa alussa aina tarjota lähtöhajua, jota koiran täytyy sitten etsiä.
Kotona ollaan Jimin kanssa edelleen treenailtu teellä ja poitsu on melko taitava sitä jo etsimään eri paikoista. Hän osaa myös useasta samanlaisesta rasiasta valita juuri sen oikean. Taitava poika.

Mitä sitten tähän treeniin tarvitaan. Tarvitaan se haju, jota etsitään ja sitten naksutin, jotta oikean aikanen palkkaaminen on helpompaa. Tietenkin vielä itse palkinnot, ja meillä ne ovat joko juustoa tai pihvitikkua.

Tällainen "hajurasia" on ihan helppo tehdä. Otetaan vain tyhjä ja puhdas pakasterasia. Sitten tökitään kanteen reikiä, jotta hajut pääsee ulos. Otetaan haju, jota koiralle opetetaan ja varotaan koskemasta siihen paljain käsin, jotta meidän omat hajut ei sekoitu etsittävän hajun kanssa. Ja valmista, eikun treenailemaan.

Mennään Jimin kanssa yleensä toiseen huoneeseen, jossa Jimi odottaa, että piilotan rasian muualle. Ennen etsintää Jimi istuu ja sitten minä pyydän sitä haistamaan rasiaa käskyllä: Haista. Jimi haistaa ja nyt se tietää mitä etsiä. Seuraavaksi rasia piilotetaan jonnekin ja kun annan käskyn: Etsi, Jimi ryntää etsimään ja kamala nuuskutus alkaa :)
Välillä piilotan rasian niin, että Jimi voi silmillä nähdä sen mutta usein niin, että Jimin täytyy haistaen löytää se eli esim. jonkun tyynyn alle. Rasiaa piilotellaan myös eri tasoihin eli välillä rasia on lattialla ja välillä sohvalla tai tuolilla. Näin saadaan tehtävään vähän vaikeutta.

 Löytyisikö tuolta tv-tasolta.. ei taida.

 Entä pöydältä? Eii, ei se sielläkään ole.

 Mites verhon takana?

Oho! Täällä maton alla on selvästi jotain.. :)

Kun Jimi löytää rasian hän "merkkaa" löytönsä usein tökkimällä kuonollaan kohtaa, jossa rasia on tai tassulla kapsuttaa. Tällöin kuuluu palkata eli naksauttaa naksutinta ja antaa sitten herkku-palkka. Kaikki tämä on tietenkin opeteltu vaiheittain pikku hiljaa. Kun tulee kesä, voidaan tätä harjoitusta tehdä pihallakin tai ottaa joku uusi haju jota hän etsii.

Hauskaa puuhaa!

H

Kevätsää lämmittää...

...Luonnon kaiken herättää. Katsokaa sulaa maa, puut jo silmut saa.

Viime viikolla näytti vielä tältä. YÄK!

Mutta nyt lumet sulaa kovaa vauhtia ja kevät tulee. Ihanaa. Ainoa miinus tässä kevään tulemisessa on tosiaan  märät tiet sekä kuraa ja hiekkaa joka paikassa. Jimillä on vielä pitkä turkki ja sehän kerää kuraa. Myös meidän kengissä tulee tosi paljon hiekkaa sisälle. Jotta ihan koko ajan ei tarvitse lakaista ja pestä lattiaa kaikesta hiekasta, ollaan pyritty vähentämään kuran ja hiekan pääsyä sisälle asti. Pihalla on kuitenkin pakko käydä säällä kuin säällä ja vielä useamman kerran päivässä, joten likaa tulee välttämättä.

Päätinkin kerätä tähän muutamia vinkkejä, joita itse käytetään, jotta huusholli pysyisi siistimpänä.

Vinkki 1. Koiran turkin lyhentäminen

Jos omistaa pitkäturkkisen koiran kannattaa karvoja vähän lyhetää ainakin mahan ja jalkojen alueelta. Jimillä kasvaa myös tassujen välissä pitkiä tassukarvoja, jotka pyritään pitämään ihan lyhyinä, jotta ne eivät kerää hiekkaa tai talvella lunta. Kun turkki on lyhyempi ja tassut paljaat ei niiden mukana tule niin paljon hiekkaa sisälle.

Tassut ennen.

 Ja jälkeen.

Raukalla on myös melko kuivat tassut nyt, mutta laitan niihin Tummelia ja ruokaan öljyä, niin eiköhän se siitä.

Vinkki 2. Koiran suojaaminen sadetakilla

Märällä säällä Jimille puetaan sadetakki. Se suojaa tosi hyvin mahaa, rintaa ja jalkojen sivuja. Sadetakkina meillä on Hurtan sademantteli. Jos haluaisi vielä enemmän suojaa tassuille, olisi sellainen sadetakki parempi, jossa on pitkät hihat. Meille on kuitenkin riittänyt tuo mantteli.

Takki on ihan märkä ja hiekkainen, mutta ilman sitä, tuo kaikki kosteus ja lika olisi Jimin turkissa.

Vinkki 3. Koiralle oma pyyhe tai suihku lenkin jälkeen

Jimille on hankittu oma pyyhe. Pyyhe on Finlaysonin ja siinä on koiran kuvia, joten sopii hyvin meidän karvaturrille. Kun tullaan sisälle pyyhitään Jimin tassut ja, jos hän on tosi likainen niin ne huuhdellaan. Huuhtelua ei kuitenkaan tehdä, kuin vain silloin, jos Jimi on tosi kurainen. Pyyhkeellä lika lähtee ihan hyvin ja Jimi vähän pelkää vettä, joten ei viitsitä sitä joka lenkin jälkeen härnätä viemällä suihkuun.

Vinkki 4. Kuramatot

Asutaan kerrostalossa ja kun tullaan sisälle, pyritään pyyhkimään jalat jo aulassa olevaan käytävämattoon. jotta suurin osa kurasta jäisi siihen. Oman kodin eteiseen ollaan hankittu Kurastoppari-ovimatto. Se on kotimainen ja on 100 % puuvillaa. Matto on kestävä, pysyy paikoillaan ja helppo pestä pesukoneessa. Matto imee hyvin vettä ja likaa, joten kura pysähtyy siihen. Meillä on vain ovimatto, mutta Kurastopparia on mahdollista saada pidempänäkin. Olenkin harkinnut, että hankkisin pidemmän maton eteiseen, niin se sitten suojaisi koko lattiaa siellä.

Vinkki 5. Lakaisu

Hiekkaa kantautuu väkisin sisälle, joten eteinen kannattaa lakaista melko usein, jotta hiekka ei kulkeudu muihin huoneisiin. Tässä kuva meidän hiekkakasasta, joka on parin päivän aikana kertynyt eteiseen. Ja tosiaan koiran tassujen lisäksi myös meidän ihmisten kengät tuo tuota sepeliä sisälle melkoisesti..

Tässä oli meidän vinkit. Nyt vain jäädään odottamaan, että loputkin lumet sulaa, tiet kuivaa ja tuo hiekka harjataan kaduilta pois!

H

Paljon Onnea!

Tänään 2.4. on Jimin syntymäpäivä. Poitsu täyttää jo 5 vuotta. Paljon onnea siis muruselle!

Jimi tykkää avata pakettinsa itse. Hän saa siis repiä lahjoja aina jouluna ja synttäreinä. 

Mitä sieltä paketista oikein tulee?? No uusi lelu, Väpä. Jimin kaikki lelut on nimetty ja nimet alkaa aina sillä kirjaimella, millä eläinkin alkaa esim. Jimin lempilelu on Sam siili :D Ja tämä uusi tulokas, vesinokkaeläin, on nyt nimeltään Väpä. Paketista tuli myös herkkuja ja uusi kulho. 

Paljon onnea myös Jimin sisaruksille!

H